Lahden lukioiden tokaluokkalaiset ratkoivat fiktiivisen Poukaman kaupungin haasteita pelillisessä tiedekasvatuspäivässä 6.10. Työpajoja vetivät asiantuntijat korkeakouluista ja muista organisaatioista. Tapahtuma oli osa Lahden JunnuYliopiston toimintaa.
Päivän aluksi yli 600 lukiolaista kerääntyi LAB-ammattikorkeakoulun auditorioon kuulemaan lähtöasetelmasta: fiktiivistä Poukaman kaupunkia on ravistellut myrsky ja se on jättänyt jälkeensä laajoja tuhoja. Juomavedenkin epäillään saastuneen.
Lukiolaiset jakaantuivat työpajoihin pitkin LAB-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston tiloja Mukkulankadulla ja Niemenkadulla. Teemallisissa työpajoissa tarkasteltiin kriisiä eri tieteenalojen näkökulmista. Syntynyttä tietoa päivitettiin pitkin päivää muille osallistujille tapahtuman sisäisen sosiaalisen median ja uutistoimituksen kautta.
LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina toimiva Markus Kräkin veti työpajaa, joka pureutui Poukaman ongelmiin johtamisen näkökulmasta: miten johtaa kokonaisuutta, jossa on paljon liikkuvia osia? Puolivälissä tapahtumaa Kräkin kuvaili työpajan muotoutuneen osallistujien näköiseksi ja heidän valintojensa myötä, kuten oli tarkoituskin.
”Haasteena on tiedon vähyys. Päätöksenteon taustaksi on vain rajallisesti tietoa, mikä on tyypillistä kriisitilanteissa. Erotuksena tosielämään on tietysti se, että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisten organisaatioiden kriisivalmius luodaan varautumalla. Tänään korostuukin toinen kriisitilanteissa tärkeä seikka eli dialogin merkitys. 25 hengen ryhmässä on paljon mielipiteitä ja näkemyksiä. Ketä kuunnellaan ja miksi? Minkä tiedon pohjalta toimitaan?” Kräkin summasi työskentelyä.
Lukiolaiset pääsivät kurkistamaan insinööritieteisiin mm. Vettä Poukamaan -työpajassa, jonka yhtenä asiantuntijana toimi LUT-yliopiston nuorempi tutkija Anni Orola.
”Lukiolaiset selvittivät ja laskivat erilaisia ratkaisuja korvaavan juomaveden toimittamiseksi Poukaman kaupunkiin. Lisäksi vertailtiin lupaavimpien ratkaisuiden eli varavesiputken ja säiliöauton kasvihuonekaasupäästöjä. Näin lukiolaiset pääsivät kokeilemaan insinöörimäistä ongelmanratkaisua sekä erilaisten näkökulmien – esimerkiksi toteutuksen nopeus, hinta ja ekologisuus – huomioon ottamista päätöksenteossa. Mukana oli asiantuntijoita energia-, ympäristö- ja sähkötekniikan koulutusaloilta”, Orola kuvasi.
Yhteensä työpajoja oli yli 30. Kattoteeman lisäksi niitä yhdisti osallistujien aktiivinen rooli: tarkoitus oli päästää lukiolaiset tutustumaan eri tieteenaloihin tekemällä ja osallistumalla. Kaupunkimuotoilu kriisin hetkellä -työpajaan osallistunut Hilla Sipponen sanoi tulleensa tapahtumaan ilman ennakko-oletuksia ja yllättyneensä positiivisesti siitä, kuinka paljon päivän aikana pääsi itse tekemään asioita.
Lahden lukio Gaudiasta tulleet Julia Elfving ja Jerry Hiltunen osallistuivat Tekoäly ilmastokriisissä -työpajaan, jossa pohdittiin mm. tekoälyn etiikkaa. Elfving kertoi tapahtuman ylittäneen myös hänen odotuksensa ja mainitsi myös työpajan vetäjistä näkyneen innostuksen. Hiltunen piti hyvänä sitä, että myös englantia puhuvat osallistujat oli huomioitu.
Väitöskirjatutkijat Meeri Virtamo (Helsingin yliopisto) ja Katarina Blomqvist (Aalto-yliopisto) vetivät Miten jokainen pelastetaan -työpajaa, joka kutsui lukiolaiset pohtimaan vesikriisin merkityksiä ikääntyvien näkökulmasta.
Sosiaaligerontologiaa ja taiteellista tutkimusta yhdistelevä työpaja alkoi keskustelulla siitä, miten moninainen noin 60–100 -vuotiaiden ryhmä on. Päivän aikana osallistujat tekivät media-analyysia ikääntyvien kuvaamisesta lehdissä ja tutustuivat oikeisiin tieteellisiin teksteihin sekä aihepiiriin liittyvään dokumentaarisen ilmaisuun.
”En tiennyt, että vanhusten asiat ovat näin huonosti”, sanoi yksi osallistuneista. Toinen puolestaan kertoi, ettei oikeastaan ollut aiemmin juurikaan tullut ajatelleeksi vanhenemista ja vanhuutta.
Päivän päätteeksi osallistujat saivat ideoida, minkälaisen dokumentaarisen elokuvan he haluaisivat tehdä ikääntyneistä ja vesikriisistä.
”Lukiolaisten dokumentti-ideat olivat oivaltavia ja niissä näkyi se, että työpajan osallistujat olivat päivän aikana ehtineet omaksua paljon tietoa ikääntyneiden tilanteesta ja osasivat hahmottaa ja soveltaa uutta ymmärrystään monin tavoin”, Blomqvist ja Virtamo kertoivat.
Kahden vuoden aikana valmisteltu suurtapahtuma oli osa Lahden JunnuYliopistoa, joka on varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen ulottuva tiedekasvatuspolku. JunnuYliopisto -toiminnasta vastaavat Lahden kaupunki, Helsingin yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto sekä Päijät-Hämeen LUMA-keskus. Veden armoilla -pelitapahtuman järjestämiseen osallistui lisäksi Päijät-Sote.
